tiistai 22. maaliskuuta 2011

Luukulta luukulle

Tänään olen tutustunut ranskalaiseen byrokratiaan.

Vaihtooni täällä kuuluu, että täkäläinen työpaikkani maksaa minulle päivärahat ja lentoliput ja lisäksi sosiaaliturvan. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta koska tämä on Ranska niin se ei tietenkään ole sitä. Näitä asioita ei voi tietenkään hoitaa töissä vaan niitä varten on olemassa erillinen laitos Toulousen keskustassa, 7 kilometrin päässä täältä. Lähdimme tänään aamulla unkarilaisen naapurini Maten kanssa klo 8:30 täältä ja palasimme takaisin klo 11:00... Ei mitään nopeaa puuhaa papereiden täyttely :) Saatiinpa siinä lomassa otettua myös turistikuvia Toulousen keskustassa, ne toimivat tämän postauksen kuvituksena.

 
Ulkomaisille vaihtotyöläisille suunnatussa keskuksessa kaikki lomakkeet olivat tietenkin vain ja ainoastaan ranskaksi. Papereita piti allekirjoittaa vaikka minkälaisia ja jokaiseen piti omakätisesti kirjoittaa allekirjoituksen perään pitkät litaniat ranskankielistä valmiiksi määritettyä tekstiä. Tyyliin "Minä allekirjoittanut olen täysissä ruumiin ja sielun voimissani plaa plaa plaa...". Hyvin fiksua etenkin ihmisille, kuten Mate, jotka eivät ymmärrä sanaakaan ranskaa. Jokaista kirjoittamaansa sanaa tarkoittaa silloin varmasti tosi paljon.




Pankkikorttiongelmani muuten myös ratkesi samalla! Ekan kuukauden maksut oli nimittäin mahdollista saada vain ja ainoastaan shekkinä, kuinkas muutenkaan. Seuraavaksi pitikin tietenkin lähteä sitten etsimään pankkia. Shekin lunastaminen ei tietenkään käy päinsä ihan joka pankissa, vaan juuri sille tietylle pankille piti taas kävellä pari kilometriä. Jonotimme pankissa hämärällä takaovella, jonka takana istui shekkejä lunastava mies. Pyysin josko shekistä voisi nostaa vain osan rahana ja laittaa loput pankkitilille. No mutta, mitä oikein kuvittelinkaan, se ei tietenkään ollut mahdollista. Pankkikortin katoamisesta johtuen rahaa oli kuitenkin pakko saada jostain, joten nyt mulla on sitten 1000 euroa 50 euron seteleinä. Rahaa on siis enemmän kuin roskaa (no, tämä johtuu kyllä vain ja ainoastaan siitä, että täällä käy siivooja joka toinen päivä, eikä roskaa näin ollen pääse kertymään). Mielenkiintoinen kokemus kaiken kaikkiaan, mutta toivottavasti tällä selvittäisiin nyt tämä vaihto :)


Nyt taitaa olla aika taas painua pois koneen ääreltä. Huomenna on ohjelmassa lounaspilatesta työryhmän naisten Paulinen, Anaisin (jatko-opiskelijakavereita) ja Florencen (pomo) kanssa ja illalla drinksuja irkkupubissa Paulinen ja poikaystävänsä Thomasin kanssa. Kivaa tiedossa siis!

1 kommentti:

  1. Kivoja kaupunkikuvia ja vähän pitää yhä kadehtia tuota säätä! Byrokratiat maailman eri kolkissa on aina parasta.

    VastaaPoista