Reading+Lontoo+Oxford

Pitäisihän se tajuta, että tuollaisilla kurssin/verkostoitumistapahtuman yhdistelmillä ei paljoa blogeja päivitellä. Nyt kun olen jälleen Toulousen lämmössä ja ihan yksin omassa huoneessani (elämän pieniä luksushetkiä 12 hengen hostellihuoneen jälkeen) voin vähän kertoilla teillekin millaista siellä Englannin maalla oli...

Reading on melko hiljainen pikkukaupunki puolen tunnin junamatkan päässä Lontoosta. Ennen sinne menoani sain kuulla usealta taholta, että Readingin paras nähtävyys on juna Lontooseen. Eipä siellä paljoa nähtävyyksiä ollut, mutta mielestäni se oli silti oikein sympaattinen kaupunki, josta löytyi paljon kivoja englantilaispubeja. Käytiin melkein joka ilta niissä syömässä ja täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että mun mielestä englantilaisen ruuan huono maine ei pidä ollenkaan paikkaansa, suurin osa syömistäni ruuista oli nimittäin tosi hyviä! Ja mä olen sentään tällä hetkellä tottunut ranskalaisiin herkkuihin. Ranskalaiset ystäväni tosin eivät olleet yhtä vakuuttuneita, mutta heitä lienee muutenkaan vaikeaa vaikuttaa muulla kuin ranskalaisella ruualla...

Kurssi oli tosi hyödyllinen tähän vaiheeseen mun jatko-opintoja. Todella vaikea ja ehkä vähän liian nopeatempoinen, mutta toisaalta luentomateriaalithan voi aina käydä läpi itsekseenkin. Opin puolentoista viikon aikana paljon uutta ja tapasin lisäksi muita saman aiheen parissa työskenteleviä tutkijoita. Luulen, että kun palaan töihin Suomeen, mun lähtökohdat on huomattavasti parantuneet aiemmasta. Paljon ideoita mitä alkaa tekemään ja paljon lisää ihmisiä ympäri Eurooppaa, joilta kysyä neuvoa.

Kaikki kurssin osanottajat olivat tosi hauskoja. Söimme joka ilta yhdessä kaupungilla ja lisäksi vietimme yhden viikonlopun Lontoossa. Tunnelma olikin luentoja lukuunottamatta kuin ryhmämatkalla konsanaan. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka olenkin niinkuin tosi ranskalainen ja silleen niin silti välillä tehokas suomalainen minussa hieman kyllästyi ruokapaikan pohdiskeluun. Kun kukaan ei tykkää samasta ruuasta kuin muut, italialaiset ei halua italialaiseen eikä ranskalaiset ranskalaiseen ravintolaan, mutta silti mikään muu ruoka ei tietenkään ole hyvää. Mutta kyllähän se ratkaisu aina löytyi ja muutoin ryhmälomailu oli oikein mukavaa.

Lontoo oli ihan mieletön kaupunki. Olen käynyt siellä viimeksi 10 vuotta sitten enkä muistanut siitä hirveästi mitään, mutta nyt tuli kyllä hinku mennä sinne uudelleen paremmalla ajalla. Nukuin elämäni ensimmäistä kertaa hostellihuoneessa ja otin tämän uuden kokemuksen ihan täysillä 12 hengen huoneessa. Arvelin alunperin olevani siihen hieman liian vanha ja pohdiskelin, että miten oikein pärjään, mutta siellä olikin ihan mukavaa ja kaikki selkeästi ymmärsivät olla hiljaa huoneessa. Tosin, täytyy kyllä sanoa, että unet eivät silti olleet parhaat mahdolliset ja kahta yötä enempää ei olisi huvittanut siellä viipyä.

Lontoosta parhaina kokemuksina jäivät mieleen perjantai-iltainen valaistu ja iloisia ihmisiä täynnä oleva China Town, ilmaiset tiede- ja luonnonhistorian museot (ja ensimmäisen mainio museokauppa, mä olisin niin lapsena halunnut ne kaikki!) sekä illan hämärtyminen Thames-joen varrella Big Benin siintäessä taustalla ja latinalaisen musiikin soidessa korvissa. Siinä oli tunnelmaa.

Toista viikonloppua vietettiin jälleen ihan erilaisessa kaupungissa, nimittäin Oxfordissa. Oxford on täynnä upeita vanhoja yliopistorakennuksia, jotka kaikki näyttävät enemmänkin linnoilta tai kirkoilta kuin kouluilta. Oxfordissa oli ihan elokuvamainen fiilis. Siellä onkin kuvattu monien elokuvien ulkoilmakohtauksia. Lauantaina sattui vieläpä olemaan yksi opiskelijoiden valmistujaispäivistä ja oltiin ihan varmoja, että nähtiin monta kertaa Harry Potter kun mustiin viittoihin sonnustautuneet yliopistopojat- ja tytöt kävelivät kaupungilla linnojen ja puiden lomassa. Yksi juttu mulle jäi kyllä hieman hämäräksi. Monesta turistikrääsäkaupasta löytyi punaisten bussien, Oxford University-paitojen ja Paddington-nallejen seasta hyllyllinen Muumi-tavaraa. Mikäköhän mahtaa olla Muumien suhde Oxfordiin?

Kurssi oli siis loistava ja Lontoo ja Oxford myös. On kuitenkin ihanaa olla takaisin kämpillä puhtaan pyykin kuivuessa ympäri huonetta (olisi ollut runollisempaa sanoa naruilla, mutta ikävä kyllä mun pyykinkuivaus hoituu kaikkien mahdollisten ovenkarmien päällä).

Se oli siinä, seuraava matka onkin jo torstaina ja tällä kertaa parhaaseen lomakohteeseen ikinä, nimittäin Helsinkiin! Nähdään siis siellä :)

Muita huomioita:
JEEEEE, hyvä Suomi ja jääkiekon maailmanmestaruus!!!
Ajan kulumisen Toulousessa huomaa eniten siitä, että pikkusorsista on yhtäkkiä tullut isoja sorsia ja metron hassut kuulutukset ovat vaihtuneet.
Mulla on uusi ihana ja hyvin chic mekko.
Nykyään kun sanoo ulkomailla olevansa suomalainen, seuraa perästä kysymys "Oletko perussuomalainen?". Ihanaa...