Ripaus suomalaista, hippunen ranskalaista

Minulta on kysytty täällä ollessani ainakin kymmenen kertaa millaista on tyypillinen suomalainen ruoka. Olen kiemurrellut hieman vaivaantuneena ja höpissyt jotain kaloista ja perunoista. Ja siihen sitten kommentteja, ai että perunoita, no mutta eihän pelkät perunat nyt mikään ruokalaji ole. Meillä on foie gras ja kaikkea.

Ulkomailla ollessa joutuu suomalaisuutta ja suomalaisia tapoja miettimään ihan eri mittakaavassa kuin Suomessa olla möllöttäessä. Ja täällä Ranskassa kaikkia kiinnostaa ruoka. Ja kaikki ovat tietenkin vakuuttuneita siitä, että ranskalainen ruoka on maailman parasta ja kaikki muut keittiöt aika surkeita. Esim. "Italia, no onhan pasta ja pizza ihan hyvää, mutta ei siellä kyllä muuta ole. Meillä Ranskassa on sentään kaikkia erilaisia ruokalajeja." "Intia, en tykkää chilistä, yöks." "Englanti, no siitä nyt ei viitsi edes puhua." Eli peli on jo menetetty ennen kuin se ehti edes alkaa.

Mutta niin, mitä oikeastaan on suomalainen tyypillinen ruoka? Onko se lanttulaatikkoa ja joulukinkkua, jotka epäilemättä ovat perinteikkäitä, mutta joita syödään vain kerran vuodessa? Vai onko se turkkilaispizzaa tai kebabia, jotka eivät ehkä ole alunperin kotoisin Suomesta, mutta joita luultavasti syödään Suomessa enemmän kuin mitään muuta ruokaa?

Tällaisia juttuja pohdiskelin kun lupauduin eilen kokkailemaan suomalaista ruokaa Anaïsin luona. Päädyin lopulta tulkitsemaan suomalaisen ruuan sellaisena ruokana, mitä mummo kokkaa, parempaa määritelmää lienee hankala keksiä. Ruokalistalta löytyi siis aperitiivien kanssa nautiskeltavaksi kylmäsavulohi-tuorejuustotäytteisiä Väinämöisen palttoonnappeja, Anaïs teki pääruuaksi ranskalaista vuohenjuusto-kasvispiirakkaa ja minä taas jälkiruuaksi korvapuusteja. Meidän illasta tuli lopulta tosi hauska, vaikka syötiin kyllä ihan liikaa ja yhdeltätoista illalla vääntäessäni korvapuusteja keittiössä, josta ei löytynyt kaulinta, pullasutia, desimittaa eikä muita turhia hömpötyksiä epäilin kyllä hieman idean järkevyyttä.

Loput korvapuustit oli pakko tuoda tänään töihin, muuten olisi luultavasti vatsa räjähtänyt. Työkaverit olivat tyytyväisiä. Olen tuonut töihin ison kasan salmiakkia, joten yritän nyt paikkailla suomalaisen ruuan mainetta tuomalla vaihteeksi jotain vähemmän kummallista herkuteltavaa :) Vaikka ei sillä, Anaïs on kyllä auttamattoman koukussa salmiakkiin. Sitä se suomalaisen kanssa samassa työhuoneessa olo teettää.

Suomalais-ranskalaiseen iltaamme kuului tietenkin myös suomalaista ja ranskalaista teemamusiikkia. Tässä teille otteita illan soittolistalta, enjoy! Anaïsia vähän ahdistaa kun maailmalla tunnetaan ranskalainen musiikki Edith Piafin lisäksi lähinnä europopista, joten tässä toisenlaista näkökulmaa aiheeseen. Täällä on tosi kuumaa kamaa "folk-pop" ja nämä ranskalaiset kappaleet taitavat kaikki aika lailla edustaa tuota tyylisuuntaa.